Lahjatoiveita

Vuosi vuodelta huomaan, että kummilapsieni (ikähaitarilla 8-24 vuotta) on yhä vaikeampi esittää konkreettisia lahjatoiveita. Ainoa toive näyttää olevan raha. En ymmärrä, onko vika luontessani vai kotikasvatuksessa vai siinä kuuluisassa luterilaisessa asenteessa, mutta rahan antaminen tuntuu jotenkin kornilta. Olen yrittänyt vältellä riihikuivan käteisen antamista ja sen sijaan ostaa lahjakortteja eri liikkeisiin, ravintoloihin tai lippupisteisiin, mistä voi sitten käydä valitsemassa haluamansa.
Eilen illalla hoidimme ensimmäiset joulupukin asiat kauppareissulla, jonka teimme tästä syystä lähellä olevaan ostoshelvettiin. Ja luitte aivan oikein, kyllä mieskin oli mukana. Mukaamme tarttui pari kolme oivaa lahjaa, joita tiedän lahjansaajan arvostavan. Täytyy tunnustaa, että yhtä lahjaa ostaessa oli itselläni oma lehmä ojassa. Toivon sen joutavan myös minunkin yöpöydälleni, kunhan lahjansaaja on ensin kahlannut kyseisen opuksen loppuun.
Kaikki kunnia perheen miespuoliselle jäsenelle, mutta hän on maailman surkein lahjanostaja, anteeksi rakkaani. Asian tietäen väsäsin eilen illalla oman vaatimattoman joulupukin toivelistani, joka koostuu seuraavista asioista:

UGGit

 siis ne iki-ihanat aidot aussijalkineet
mallia matalavartiset ja värinä musta

Kirjoja

haaveissa on viettää joulupäivä pyjamassa sohvalla kirjoja lukien

Parmesan-raastin

sellainen kädessä pidettävä metallinen

Eva Solon kahvallinen salaattiastia

siihen voisi kätevästi säilöä tomaatit ja sipulit

itse asiassa niitä tarvittaisiinkin kaksi kappaletta

Siivilä

iso metallinen

jota en ole raaskinut itse ostaa, kun sattuu olemaan aika hinnakas

ja sitten se kummallisin toive

Mankelin jalat

meille löysi tiensä mankeli pari vuotta sitten, joka on ollut erittäin vähällä käytöllä, ajattelin josko sen sijoittaminen jaloille tekisi ihmeitä

Jospa näistä edes jokin löytäisi tiensä pakettiin. Onpa joskus männä vuonna käynyt niinkin etten ole saanut yhtään henkilökohtaista lahjaa, miehen kanssa yhteisiä kyllä. Tiedän, lahjathan eivät ole itsetarkoitus, mutta kyllä se lämmittää, kun joku muistaa sinua.

Kummallista kuinka lahjatoiveet muuttuvat vuosien saatossa aina vain käytännöllisemmiksi, asioiksi joita huomaa tarvitsevansa aivan tavallisissa arkipäivän askareissa.

Toivottavasti tontut ovat nyt kuulolla.

Vain 13 yötä aikaa jouluun!